Aika kuluu pentujen kasvua seuratessa siivillä, ja nyt eilen pennut täyttivätkin jo kaksi viikkoa. Sitä piti juhlia, tietenkin.
Saanko esitellä teille kutsumanimet saaneet pienet:
"Tarmo" musta uros
"Urho" keltainen uros
"Sissi" musta narttu
Saanko esitellä teille kutsumanimet saaneet pienet:
"Tarmo" musta uros
"Urho" keltainen uros
"Sissi" musta narttu
Kolmikon silmät ovat alkaneet avautumaan, ja se mullistaa pienten maailman täysin.
Pennut myös pyrkivät jaloilleen, tosin huterat yritykset jäävät vielä hyvinkin lyhyiksi. Se ei tunnu niitä lannistavan, ja ihailtavalla sisulla ne ponnistavat uudestaan jokaisen epäonnisen yrityksen jälkeen.
Pennut myös pyrkivät jaloilleen, tosin huterat yritykset jäävät vielä hyvinkin lyhyiksi. Se ei tunnu niitä lannistavan, ja ihailtavalla sisulla ne ponnistavat uudestaan jokaisen epäonnisen yrityksen jälkeen.
Pienillä oli rankka ilta eilen, kun elämä on ollut pelkkää emon lämpöä ja aina auki olevaa maitobaaria. Matolääke oli kaikista "Pahinta ikinä!" ja ne näyttivät sen irvistellen ja lääkettä ulos sylkien. Jauheliha sen sijaan oli jopa maitoakin parempaa, ja sitä olisi ilmeisesti voinut syödä kaikkien mielestä vaikka kuinka paljon, mutta inhottava kasvattaja ei uskaltanut sitä antaa kuin pienet nokareet maistiaisiksi. Kynsienleikkuu sujui hyvin, tosin välillä piti hiukan sanoa vastaan kun pienillä tassuilla olisi ollut muutakin menoa kuin manikyyrissä loikoilu. Lopulta kaikki kuitenkin ottivat suosiolla raskaan kohtalonsa vastaan ja kaikkien kynnet ovat nyt huomattavasti lyhyemmät. Ne ehtivät kasvaa kahdessa viikossa yllättävän paljon ja ovat terävät kuin kissan kynnet. En raaskinut kertoa pienille, että tämän jälkeen niitä lyhennellään kerran viikossa. Muistuttelin kuitenkin että jauhelihaa saa tästä lähtien päivittäin. Hyviä ja huonoja uutisia siis, kuten elämässä aina.