Wizard´s Creek Twopence
i: C.I.B CA AM CH FIN EE MVA Chancellor Merry
e: EE LT LV BALT JCH LVJV-03 LTJV-03 Preton Luna
- lonkat B/A
- kyyn. 0/0
- silmät ok
- näy: JUN-EH
i: C.I.B CA AM CH FIN EE MVA Chancellor Merry
e: EE LT LV BALT JCH LVJV-03 LTJV-03 Preton Luna
- lonkat B/A
- kyyn. 0/0
- silmät ok
- näy: JUN-EH
Aino on perheemme ensimmäinen labradorinnoutaja, jonka saimme pitkän etsinnän jälkeen. Innokkaana ja suurin toivein, hain sen seitsemän vuotta sitten Raijalta, Wizard´s Creek kennelistä. Ja Aino olikin, ainakin luonteensa puolesta, kaikkea sitä ja enemmänkin, kuin mitä osasimme toivoa. Se on kietonut heti saavuttuaan meidät tassunsa ympärille, ja hurmannut meidät. Se on pennusta asti ollut "vanha sielu", joka on käyttäytynyt aina hyvin, kuin tietäen, mitä siltä milloinkin on odotettu. Mitään pentumaisia kolttosia se ei harrastanut, kuten päälle hyppimistä, vetämistä, tavaroiden pureskelua.. saati että se olisi koskaan purrut ihmisten käsiä.. sellainen ajatus ei sille varmasti koskaan edes noussut mieleen.
Ainolla on merkittävä rooli arjessamme, ja lastemme kasvussa. Erityisen suuri rooli Ainolla on ollut vanhimman tyttäremme murrosiän murheiden luotettavana, järkähtämättömänä kuuntelijana ja lohduttajana. Sen mustaan turkkiin on monet itkut itketty ja sille on voinut kertoa jokaisen salaisuuden. Uusien nelijalkaisten perheenjäsentemme kanssa Aino on ollut korvaamaton apu. Se on omalla käytöksellään näyttänyt pennuille esimerkkiä, ja opettanut ne siten tavoille.
Sen kanssa olen saanut tutustua tähän hienoon rotuun ja erilaisiin harrastusmuotoihin. Sen kanssa on käyty niin tottiskentällä, näyttelyssä kuin metsässä verijälkeä harjoittelemassa kuin lintuja noutamassakin. Se on aina valmis toimintaan, oli sitten kyse arkiaskareista, lenkille lähdöstä tai variksen noudosta.
Ja me ajattelimme silloin, (ja ajattelemme edelleenkin), että tässäpä täydellinen koira. Näitähän menisi tässä kotona useampikin.. Ja kaikki enemmän labbiksia tuntevat, tietävät jo tässä vaiheessa ettei se ihan niin mennytkään. Aino taitaa sitten kuitenkin olla enemmän poikkeus kuin sääntö. :) Poikkeus nimenomaan rauhallisuutensa takia, sillä useimmat labbikset ovat erityisesti nuorena vilkkaita ja helposti innostuvia.
Jokainen tuntemani labbis on opettanut minulle jotakin niin koirista, labbiksista, kuin minusta itsestänikin ja elämästä ylipäätään. Aino on kuitenkin tuonut elämäämme jotain sellaista, mistä olen sille ikuisesti kiitollinen. Rakkauden tähän hienoon rotuun.
Aino on perusterve narttu, jota ei ole koskaan jouduttu käyttämään eläinlääkärillä muuta kuin rokotuksilla ja perustarkastuksissa. Se ei ole kärsinyt koskaan korvatulehduksista, allergioista ja se on luustoltaan sekä silmiltään täysin terve.
Näyttelyissä olemme käyneet sen verran, että olemme hakeneet sieltä Erittäin hyvän-laatuarvostelun. Se oli myös Puppy & Veteran Show:ssa 2006 suuren pentuluokkansa toinen, ja sen voitti vain koko näyttelyn parhaaksi valittu narttupentu. Enimmäkseen olemme kuitenkin harrastelleet vain omaksi iloksemme, rennosta yhdessä olosta nauttien.
Aino on kennelimme nk.kantanarttu joka löytyy tällä hetkellä kaikkien käyttämieni narttujen sukutauluista. Se on ollut erinomainen emo, ja periyttänyt erityisesti hyvää luonnettaan ja terveyttään jälkeläisilleen.
Ainolla on merkittävä rooli arjessamme, ja lastemme kasvussa. Erityisen suuri rooli Ainolla on ollut vanhimman tyttäremme murrosiän murheiden luotettavana, järkähtämättömänä kuuntelijana ja lohduttajana. Sen mustaan turkkiin on monet itkut itketty ja sille on voinut kertoa jokaisen salaisuuden. Uusien nelijalkaisten perheenjäsentemme kanssa Aino on ollut korvaamaton apu. Se on omalla käytöksellään näyttänyt pennuille esimerkkiä, ja opettanut ne siten tavoille.
Sen kanssa olen saanut tutustua tähän hienoon rotuun ja erilaisiin harrastusmuotoihin. Sen kanssa on käyty niin tottiskentällä, näyttelyssä kuin metsässä verijälkeä harjoittelemassa kuin lintuja noutamassakin. Se on aina valmis toimintaan, oli sitten kyse arkiaskareista, lenkille lähdöstä tai variksen noudosta.
Ja me ajattelimme silloin, (ja ajattelemme edelleenkin), että tässäpä täydellinen koira. Näitähän menisi tässä kotona useampikin.. Ja kaikki enemmän labbiksia tuntevat, tietävät jo tässä vaiheessa ettei se ihan niin mennytkään. Aino taitaa sitten kuitenkin olla enemmän poikkeus kuin sääntö. :) Poikkeus nimenomaan rauhallisuutensa takia, sillä useimmat labbikset ovat erityisesti nuorena vilkkaita ja helposti innostuvia.
Jokainen tuntemani labbis on opettanut minulle jotakin niin koirista, labbiksista, kuin minusta itsestänikin ja elämästä ylipäätään. Aino on kuitenkin tuonut elämäämme jotain sellaista, mistä olen sille ikuisesti kiitollinen. Rakkauden tähän hienoon rotuun.
Aino on perusterve narttu, jota ei ole koskaan jouduttu käyttämään eläinlääkärillä muuta kuin rokotuksilla ja perustarkastuksissa. Se ei ole kärsinyt koskaan korvatulehduksista, allergioista ja se on luustoltaan sekä silmiltään täysin terve.
Näyttelyissä olemme käyneet sen verran, että olemme hakeneet sieltä Erittäin hyvän-laatuarvostelun. Se oli myös Puppy & Veteran Show:ssa 2006 suuren pentuluokkansa toinen, ja sen voitti vain koko näyttelyn parhaaksi valittu narttupentu. Enimmäkseen olemme kuitenkin harrastelleet vain omaksi iloksemme, rennosta yhdessä olosta nauttien.
Aino on kennelimme nk.kantanarttu joka löytyy tällä hetkellä kaikkien käyttämieni narttujen sukutauluista. Se on ollut erinomainen emo, ja periyttänyt erityisesti hyvää luonnettaan ja terveyttään jälkeläisilleen.